Tältä näyttää uusi Katajanokan Laituri.
Tutustu Springiin.

Katajanokanlaituri

 

Rakennuksen pyöreät nurkat liittävät sen viereisten Tulli- ja Pakkahuoneen ja hotellin muotoihin.

Katajanokanlaituri

 

Puusta rakennettu, kestävä ja hiilijalanjäljeltään mahdollisimman matala rakennus.

Katajanokanlaituri

1
1

Helsingin Katajanokalle nousee puuarkkitehtuurin uusi lippulaiva

Katajanokan Laituri on rakennus, joka toimii mm. Stora Enson pääkonttorina ja hotellina.
Uusi, hiilineutraali toimitila on suomalaisen puurakentamisen taidonnäyte Helsingin paraatipaikalla.

1
Varma, Stora Enso ja Helsingin kaupunki julkistivat arkkitehtuurikilpailun puisen toimitilan rakentamisesta Katajanokalle. Stora Enson pääkonttorin lisäksi rakennukseen on suunnitteilla hotelli ja muuta toimitilaa.
2
Arkkitehtuurikilpailuun kutsuttiin kansainvälisesti ansioituneita, puurakentamiseen perehtyneitä arkkitehtitoimistoja Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Japanista. Osallistujia on kaikkiaan kuusi.
3
Helsingin kaupunki julkaisi osallistumis- ja arviointisuunnitelman.
4
Arkkitehtuurikilpailun kilpailutyöt julkaistiin 25.5., jonka jälkeen palkintolautakunta aloitti niiden arvioinnin.
5
Arkkitehtuurikilpailun voittajatyö julkaistiin 24.6.2020.
6
Tavoitteena on saada rakennustyöt käyntiin vuoden 2021 loppupuolella.
7
Jos rakennustyöt käynnistyvät tavoitteen mukaisesti vuonna 2021, rakennus olisi valmis vuonna 2023.

Helsingin Katajanokalle nousee puuarkkitehtuurin uusi lippulaiva

Katajanokan Laituri on rakennus, joka toimii mm. Stora Enson pääkonttorina ja hotellina.
Uusi, hiilineutraali toimitila on suomalaisen puurakentamisen taidonnäyte Helsingin paraatipaikalla.

1
2019/11 – Varma, Stora Enso ja Helsingin kaupunki julkistivat arkkitehtuurikilpailun puisen toimitilan rakentamisesta Katajanokalle. Stora Enson pääkonttorin lisäksi rakennukseen on suunnitteilla hotelli ja muuta toimitilaa.
2
2020/2 – Arkkitehtuurikilpailuun kutsuttiin kansainvälisesti ansioituneita, puurakentamiseen perehtyneitä arkkitehtitoimistoja Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Japanista. Osallistujia on kaikkiaan kuusi.
3
2020/4 – Helsingin kaupunki julkaisi osallistumis- ja arviointisuunnitelman.
4
2020/5 – Arkkitehtuurikilpailun kilpailutyöt julkaistiin 25.5., jonka jälkeen palkintolautakunta aloitti niiden arvioinnin.
5
2020/6 – Arkkitehtuurikilpailun voittajatyö julkaistiin 24.6.2020.
6
2021 – Tavoitteena on saada rakennustyöt käyntiin vuoden 2021 loppupuolella.
7
2023 – Jos rakennustyöt käynnistyvät tavoitteen mukaisesti vuonna 2021, rakennus olisi valmis vuonna 2023.

Spring valittiin arkkitehtuurikilpailun voittajaksi

Metsästä innoitusta ammentava Spring voitti Katajanokan Laiturin arkkitehtuurikilpailun. Springin on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy.

Spring valittiin arkkitehtuurikilpailun voittajaksi

Metsästä innoitusta ammentava Spring voitti Katajanokan Laiturin arkkitehtuurikilpailun. Springin on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy.

Lue lisää

Palkintolautakunnan mukaan Spring on kaunis ja tasapainoinen työ, joka jatkaa Esplanadilta Katajanokalle ulottuvien vaaleiden kaupunkitalojen rintamaa modernin arkkitehtuurin keinoin. Se sopii myös hyvin Katajanokan korttelirakenteeseen ja rannan julkisivurivistöön. Rakennuksen pyöreät nurkat liittävät sen viereisten Tulli- ja Pakkahuoneen ja hotellin muotoihin, jotka toistuvat myös muualla Katajanokan kansallisromanttisen ja Art Nouveau -ajan arkkitehtuurissa. 

Palkintolautakunta painotti valinnassaan rakennuksen hyviä käyttömahdollisuuksia kaupunkilaisten näkökulmasta. Suunnitelman mukaisesti rakennuksen Kauppatorin päätyyn tulee pieni kaupunkipuisto, kun taas meren puolelle avautuu terassi kahvila- ja ravintolatiloille.  

Palkintolautakunnan arviointiperusteiden mukaisesti arkkitehtuurikilpailun tavoitteena oli löytää kaupunkirakenteelliset, maisemalliset, toiminnalliset, esteettiset, tekniset ja taloudelliset vaatimukset tasapainoisesti yhdistävä ratkaisu.

–  Voittajatyö toteuttaa hyvin kilpailulle asetetut tavoitteet. Arkkitehtonisilta ratkaisuiltaan se on korkeatasoinen ja luonnollinen kokonaisuus, joka sopii hyvin keskeiselle rantatontille, sanoo palkintolautakunnan puheenjohtaja, Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi.

Avointa tilaa kaupunkilaisten käyttöön

Katajanokan Laituri sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin Katajanokalla meren rannalla. Merkittävään kulttuuriympäristöön sijoittuvaan rakennukseen tulee julkisia tiloja, jolloin se palvelee myös merellisestä sijainnista nauttivia kaupunkilaisia ja matkailijoita.

Toimitilassa on vuokrattavaa tilaa noin 16 000 neliömetriä. Stora Enson pääkonttorin ja hotellin lisäksi rakennukseen tulee toimitiloja yrityksille ja palveluntarjoajille.

Avointa tilaa kaupunkilaisten käyttöön

Katajanokan Laituri sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin Katajanokalla meren rannalla. Merkittävään kulttuuriympäristöön sijoittuvaan rakennukseen tulee julkisia tiloja, jolloin se palvelee myös merellisestä sijainnista nauttivia kaupunkilaisia ja matkailijoita.

Toimitilassa on vuokrattavaa tilaa noin 16 000 neliömetriä. Stora Enson pääkonttorin ja hotellin lisäksi rakennukseen tulee toimitiloja yrityksille ja palveluntarjoajille.

Hiilineutraalia rakentamista

Katajanokan Laiturista valmistuu kaupunkikuvallisesti ympäristöönsä sulautuva toimitila, joka on ympäristöarvoiltaan ja ilmastotavoitteiltaan edistyksellinen.

Hiilineutraalia rakentamista

Katajanokan Laiturista valmistuu kaupunkikuvallisesti ympäristöönsä sulautuva toimitila, joka on ympäristöarvoiltaan ja ilmastotavoitteiltaan edistyksellinen.

Lue lisää

Stora Enso on uuden toimitilan päävuokralainen, ja rakennuksen materiaalina käytetään Stora Enson massiivipuuelementtejä. Ilmastonäkökulmasta katsoen vastuullisesti kasvatetulla ja uusiutuvalla puulla on rakentamisessa paljon vahvuuksia.

Katakanokan Laituri -hankkeen kunnianhimoinen tavoite on rakentaa täysin hiilineutraali toimitilarakennus, jonka tarvitsema energia on tuotettu kokonaan uusiutuvilla energialähteillä. Siksi jokaisen hankkeeseen osallistuvan osapuolen on sitouduttava tavoitteeseen alusta saakka.

Rakennukselle tullaan hakemaan vastuullisuusnäkökulmat laajasti huomioiva LEED Platinum -ympäristösertifikaatti.

Puulaiturista matkustajaliikenteen keskukseksi

Katajanokanlaituri 4 sijaitsee Helsingin Katajanokalla keskeisellä paikalla. Alueella on satojen vuosien historia satamatoiminnan ja matkustajaliikenteen vilkkaana solmukohtana.

Puulaiturista matkustajaliikenteen keskukseksi

Katajanokanlaituri 4 sijaitsee Helsingin Katajanokalla keskeisellä paikalla. Alueella on satojen vuosien historia satamatoiminnan ja matkustajaliikenteen vilkkaana solmukohtana.

Lue lisää

Ensimmäiset puuveneet ilmestyivät matalalle, silloin Kaupunginlahdeksi kutsutulle rannalle jo 1600-luvulla. Rantaa käyttivät lähinnä rannikon ja saariston asukkaat. Noin 1750-luvun tienoilla lahti oli jo vakiintuneempi lastauspaikka, mutta sen todellinen merkitys satamatoiminnan kannalta lähti nousuun vasta, kun Helsinki sai pääkaupungin aseman 1812. Silloin lahden rantoja alettiin täyttää, ja tällaiselle täytemaalle syntyi muun muassa Kauppatori.

Vuosisadan loppupuolella Katajanokan puolella rakennettiin jo laitureita ja komeita tavaramakasiineja. Nykyisen muotonsa satama-alue sai 1900-luvun alussa, kun sinne tuli rautatie ja ensimmäinen nostokurki.

Vilkkaan tavaraliikenteen kukoistus kesti vuosikymmeniä, mutta kehitys kehittyy ja uusi aikakausi käynnistyi 1960-luvun alussa, kun autolauttaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä pääsi vauhtiin. Pian matkustajaliikenne keskitettiin Katajanokan satamaan ja lastilauttaliikennettä siirrettiin Sörnäisiin. Tavaraliikenne lopetettiin Katajanokalla kokonaan 1980-luvun alussa.

Tilalle tulivat muun muassa Viking Linen ensimmäiset autolautat. Niiden laiturit sijaitsivat aivan Presidentinlinnan edessä, kunnes vuonna 1977 Katajanokalle valmistui uusi matkustajaterminaali. Puulaiturit ja nosturit olivat lopullisesti väistyneet lauttaliikenteen kulta-ajan ja luksusristeilijöiden tieltä.

Lue lisää

Ensimmäiset puuveneet ilmestyivät matalalle, silloin Kaupunginlahdeksi kutsutulle rannalle jo 1600-luvulla. Rantaa käyttivät lähinnä rannikon ja saariston asukkaat. Noin 1750-luvun tienoilla lahti oli jo vakiintuneempi lastauspaikka, mutta sen todellinen merkitys satamatoiminnan kannalta lähti nousuun vasta, kun Helsinki sai pääkaupungin aseman 1812. Silloin lahden rantoja alettiin täyttää, ja tällaiselle täytemaalle syntyi muun muassa Kauppatori.

Vuosisadan loppupuolella Katajanokan puolella rakennettiin jo laitureita ja komeita tavaramakasiineja. Nykyisen muotonsa satama-alue sai 1900-luvun alussa, kun sinne tuli rautatie ja ensimmäinen nostokurki.

Vilkkaan tavaraliikenteen kukoistus kesti vuosikymmeniä, mutta kehitys kehittyy ja uusi aikakausi käynnistyi 1960-luvun alussa, kun autolauttaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä pääsi vauhtiin. Pian matkustajaliikenne keskitettiin Katajanokan satamaan ja lastilauttaliikennettä siirrettiin Sörnäisiin. Tavaraliikenne lopetettiin Katajanokalla kokonaan 1980-luvun alussa.

Tilalle tulivat muun muassa Viking Linen ensimmäiset autolautat. Niiden laiturit sijaitsivat aivan Presidentinlinnan edessä, kunnes vuonna 1977 Katajanokalle valmistui uusi matkustajaterminaali. Puulaiturit ja nosturit olivat lopullisesti väistyneet lauttaliikenteen kulta-ajan ja luksusristeilijöiden tieltä.

Haluatko antaa meille palautetta?